Vehkalahden knaapisukujen alkuvaiheet

Eri historiakirjoihin tallennettujen tietojen perusteella ja lukuisia lähteitä tarkastettaessa on saatu seuraavanlaista tietoa sukumme alkuvaiheista. On todistettavissa, että Vehkalahden knaappisuvuista ainakin Husgafvel- ja Råland-Pihlhjerta -suvut tunnetaan jo keskiajalta.

Kuningatar Margareeta I:n aikaan on jaettu ensimmäiset rälssikirjeet. Margareeta-kuningattaren jälkeen, ja Erik XIII:n ollessa Pommerin herttua, Suomeen tuli saksalaisia aatelismiehiä. Mathis von der Sahe ja Mathis Erikson Råland asettuivat asumaan Vehkalahdelle mahdollisesti v. 1350-1360. Vanhin näistä tiedoista on kirjattu muistiin v. 1618 suoritetun rälssitarkastuksen yhteydessä.

Mathis von der Sahen vaakunassa on kuvattuna ruskea sarvi. Hornin vaakunassa on musta sarvi, joten heidän voi uskoa olleen läheistä sukua.

Kuningas Kristian I:n ollessa Suomessa aateloitiin Vehkalahdella rälssimies nimeltä Olof Poitz lokakuun 18 päivänä 1463. Olof Poitz oli sukulaisuussuhteessa edellämainittuihin Pommerista tulleisiin sukuihin.

Wilhelm Gabriel Lagus kirjoittaa Suomen aatelia ja rälssiä käsittelevässä kirjassaan vuodelta 1618-1680 Vehkalahden knaappi-aatelien saaneen rälssioikeudet ja sukuvaakunan muonittaessaan 40 000 miehen vahvuisia, Sten Sture vanhimman joukkoja, jotka olivat matkalla rannikolta Viipurin puolustukseen vuonna 1497.

Martti Korhonen sanoo, että knaapeilla oli jo 1540-luvulla aatelisia tunnuksia ja etuja. Knaappimaita olivat Salmenkylä, Husula ja Pyötsaari.

Jatka tästä Pihlhjerta-suvun alkuvaiheisiin