Vehkalahden erityinen sijainti ja asema

Vehkalahden alue on ollut jo varhaisessa historiassa merkittävien kalastus-, eränkäynti- ja kauppareittien solmukohta, johon kohdistui jatkuvasti ulkoisia hyötymis- ja valtapyrkimyksiä usealta eri taholta. Ruotsin kuningas halusi 1300-luvun puolivälistä alkaen turvata valtakuntansa, johon silloinen Suomen aluekin kuului, ja ulotti kehittämänsä rälssijärjestelmän myös Suur-Vehkalahdelle. Rälssijärjestelmä tarkoitti, että paikallisisille talonpojille ja heidän alustalaisilleen myönnettiin verovapaus valtakunnalle tärkeitä palveluksia vastaan.

Tällaisia tehtäviä hoitavasta talonpoikaisaatelista käytettiin nimitystä knaappi. Lue  Knaappisukujen oikeudet ja tehtävät rälssijärjestelmässä. 

Ensi kerran Vehkalahti mainitaan asiakirjoissa vuonna 1336, ruotsiksi nimellä Veckelax. Vehkalahdella oli olettavasti kirkko jo vuonna 1396, mutta seurakunta itsenäistyi 1427 ja nykyinen Marian kirkko on peräisin 1400-luvulta. Suur-Vehkalahden pitäjä käsitti keskiajalla lähes koko nykyisen Kymenlaakson. Kirkonkylä erotettiin Haminan kaupungiksi (aluksi nimeltään Vehkalahden Uusikaupunki/Veckelax Nystad) vuonna 1653.